7 days to Die alpha 9 day 1

Paikka näytti lohduttomalta. Pelkkiä harmaita kumpuja ja pieni lätäkkö likaista vettä. Jostain kuului örinää ja kurkkasin yhden kukkulan toiselle puolen. Kas, kokonainen kaupunki. Kaupungin ihmettely keskeytyi kuitenkin tuttuun murinaan, joka tietää lähestyvää koiraa. Otin jalat alleni ja juoksin lähimpään talon raunioon turvaan. Kyhjötin nurkassa ja itkin kuin pikkutyttö kunnes koira äkkäsi minut ja juoksukilpa alkoi uudelleen. Juoksin kohti seuraavaa rauniota ja sen läpi verenhimoisia zombeja väistellen. Kuntoni loppui ja jäin seuraavaan raunioon odottamaan josko koira unohtaisi minut. Ei, koira ei unohda. Murina lähetyi ja tajusin tehneeni morttivirheen. Olin nimittäin umpikujassa eikä pakotietä ollut. Koira hyökkäsi nurkan takaa ja taoin sitä nyrkeillä minkä kerkesin, mutta turhaan.