keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Half Life 2

Ennakkokäsitystä ei ollut muuten kuin, että kaikki olivat tätä hehkuttaneet. Ensimmäistä osaakaan en ollut pelannut kuin pari minuuttia. Alku oli lupaava. Juoni oli kiinnostava ja hieno fysiikkamoottori teki vaikutuksen. Pettymys iski kuitenkin pian alun jälkeen. Toisto teki pelistä uskomattoman puuduttavan. Kaava oli sama jalkaisin, veneellä, autolla ja varmaan jos pidempään olisin pelannut, niin myös lentämällä. Edetään jonkin matkaa kunnes tulee taistelukohtaus ja sitten taas edetään. Kaavahan on tuttu monestakin pelistä, mutta kun sama toistuu tosiaan kolme kertaa peräjälkeen eri välineellä, niin järkihän siinä lähtee. Välissä olisi hyvä olla jotain muutakin. Tämä ei ollut edes se viimeinen niitti, vaan se uskomattoman hieno fysiikkamoottori ei toiminutkaan niin kuin piti. Pelissähän on hieno ase jolla voi kaapata ympäristöstä tavaroita ja heitellä niillä vihollisia. Hienoa joo, mutta kun juutut kesken taistelun maassa olevaan lankunpätkään, niin kyllä se hienous siinä äkkiä kaikkoaa. Tietenkään juuri sitä lankunpätkää ei voi poimia maasta, vaan se on siinä kiinteästi. Tämäkin mestariteos jäi osaltani kesken.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti